sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Ibn al-Haitham: optiikan isoisä ja ensimmäisen kameran rakentaja

Kuinka monella tämän blogin lukijasta on kännykkäkamera käden ulottuvilla? Varmasti aika monella. Entä kuinka moni tämän päivän kameran omistajasta mahtaakaan tietää, että tämä arkinen tuote perustuu tuhat vuotta sitten Irakissa, Egyptissä ja Espanjassa maailmaamme observoineen muslimitiedemiehen Ibn al-Haithamin mullistaviin teorioihin ja keksintöihin? Bloggaussarjassamme "islam ja tiede" käsittelemme tällä kertaa Ibn al-Haithamin vaikutusta modernille elämällemme.


Vuonna 965 Irakin Basrassa syntynyt Ibn al-Haitham oli muslimitiedemies, matemaatikko, filosofi, astronomi ja fyysikko. Hänen arabiankielinen nimensä oli Abu ‘Ali al-Hasan ibn al-Hasan ibn al-Haytham. Meillä lännessä hänet tunnetaan myös nimellä Alhazen. Vuonna 1010 Ibn al-Haitham lupasi Egyptin hallitsija Al-Hakimille voivansa kehittää tavan lievittää Niilin tulvimista. Al-Haitham pian kuitenkin oivalsi Niilin patoamisen olevan kerrassaan mahdoton tehtävä. Päästäkseen pälkähästä tästä mahdottomasta projektista ja välttääkseen hallitsijan vihan saamista päälleen, al-Haitham luovana miehenä keksi esittää olevansa vain hullu tiedemies jonka puheita ei kannattanut ottaa liian tosissaan. Pettynyt vallitsija Al-Hakim tyytyi asettamaan al-Haithamin kotiarestiin.

Al-Haitham ei vaikuttanut olevan moksiskaan saamastaan kotiarestista. Syvän depression sijaan hän nimittäin näki arestin tilaisuutena keskittyä tieteelleen. Arestinsa aikana vuosina 1010 - 1021 hänestä kehittyi havaintopsykologian maailmankuulu pioneeri ja ensimmäinen tiedemies joka tuli tieteellisesti selittämään ja todistamaan kuinka näköaistimme käytännössä toimii. Al-Haithamin uuden teorian mukaan näköhavainto syntyy, kun valonsäteet heijastuu kohteesta silmiin. Hän oli myös ensimmäinen tiedemies joka osoitti, että näkeminen tapahtuu aivoissa eikä silmissä. Tämä teoria, jonka al-Haitham myös kokeellisesti osoitti pitävän paikkaansa, haastoi sen ajan vallitsevan kreikkalaisten teorian näkemisestä ja optiikasta. Tämän optiikan mullistaneen teorian syntyyn osaltaan luultavasti vaikuttivat myös Ibn Sahlin sekä Al-Kindin kaltaiset muslimitiedemiehet, jotka aiemmin olivat jo kyseenalaistaneet kreikkalaisten teorian. Osana hänen tutkimuksiaan, Al-Kindi oli aikaisemmin kääntänyt mm. Aristoteleksen töitä arabienkielelle.

Al-Haitham julkaisi kotiarestinsa aikana kirjoittamassaan Kitâb al-Manâzir (englanniksi Book of Optics) -nimisessä seitsemän volyymin teoksessaan yksityiskohtaisesti dokumentoiduin todistein teoriansa optiikasta. Teos oli samalla kritiikki Ptolemaioksen Almagestille (suomeksi). Otteita Al-Haithamin Kitâb al-Manâziris opuksesta käänettiin latinaksi vuonna 1270. Myöhemmin vuonna 1572 sen herättämän huomion ansiosta se käännettiin kokonaisuudessaan ja siitä painettiin latinankielinen versio nimeltä Opticae thesaurus. Al-Haithamin "optiikan kirja" tuli vaikuttamaan vuosisatoja Roger Baconin, Johannes Keplerin, Pierre de Fermatin, Erazmus Ciolek Witelon, Leonardo da Vincin sekä mahdollisesti myös Isaac Newtonin kaltaisiin kuuluisiin eurooppalaisiin tiedemiehiin ja heidän töihinsä. Teosta pidettiinkin tärkeimpänä optiikan kirjana aina Johannes Keplerin vuonna 1604 julkaisemaan Astronomiae Pars Opticaan asti. Myös esimerkiksi Snellin laki (suomeksi) perustuu monen tiedehistorijoitsijan mukaan al-Haithamin töihin.

Al-Haitham rakensi myöhemmin myös maailman ensimmäisen kameran. Tästä pimeästä huoneesta Al-Haitham käytti nimeä al-Bayt al-Muhlim (latinaksi camera obscura). Sanaa camera käytetään arabiankielessä yhä sekä myös sanaa qamara. Qamara tarkoittaa kameran lisäksi yksityistä tai pimeää huonetta viitaten Al-Haithamin kehittämään ensimmäiseen kameraan. Katso alla oleva video missä näytetään kuinka tämä Al-Haithamin rakentama kamera käytännössä toimi.



Voit oppia lisää Al-Haithamista BBC:n dokumenttisarjan "Science and Islam: The Empire of Reason" Al-Haithamia käsittelevässä jaksossa.



Al-Haitham tuotti elämänsä aikana kaiken kaikkiaan 200 opusta useista eri aiheista. Näistä yli 50 on yhä tallessa. Loput ovat aikojen saatossa valitettavasti tuhoutuneet. Arviolta puolet al-Haithamin säilyneistä teoksista käsittelee matematiikkaa, osa astrologiaa, osa optiikkaa ja loput muita tieteenaloja. Suuri osa hänen tuotannostaan on yhä tutkimatta.

Historia on täynnä vastaavia muslimitiedemiehiä ja -naisia, jotka ovat luomallaan tiedolla edesauttaneet modernin länsimaalaisen sivilisaatiomme kehitystä ja syntyä. Nämä muslimitieteilijät ovat kriittisesti observoineet maailmaamme, tutustuneet esimerkiksi antiikin Kreikan tieteisiin ja taiteisiin ja luovasti lähteneet tekemään omia kokeiluja sekä johtopäätöksiä. Isona taustavaikutuksena näille uraa uurtaville keksinnöille oli aikaisemmassa blogikirjoituksessa käsittelemässämme islamin uskon syvä yhteys uuden tiedon tuottamisen kanssa.

Islamilaisen Kultuurikeskushankkeemme tarkoituksena olisikin tuoda esille näitä positiivisia roolimalleja, joiden henkilökohtaiset tarinat ovat käytännön esimerkkejä eri kulttuurien, uskontojen ja sivilisaatioiden rakentavasta vuorovaikutuksesta. Samalla nämä historian suuret keksijät tarjoavat positiivisia roolimalleja Turun muslimeille antaen uutta pontta opiskeluille.

Lähteet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti