Islamilainen tie sivistykseen: miksi opiskelu on tärkeää islamissa?

Turun Islamilainen Nuorisoyhdistys sekä Nuorten Muslimien Foorumi järjesti 7.3.2010 ensi kertaa yhteisen seminaarin Turussa, joka käsitteli koulutuksen merkitystä islamissa. Seminaari oli avoin kaikille kiinnostuneille uskontokuntaan katsomatta. Mukaan osallistui lähestulkoon 50 nuorta. Seminaarin juontaja ja Turun ammattikorkeakoulussa insinööriksi opiskeleva Neriman Altake raportoi seminaarin annista bloggaussarjassamme 'islam ja tiede'.


Opiskelun historia islamilaisissa valtioissa
Seminaarin tavoitteena oli avartaa osallistujien maailmaa ja antaa motivaatiota, innostusta sekä vinkkejä opiskeluun. Tavoitteena oli myös selkeyttää miksi opiskelu on tärkeää islamissa ja kertoa opiskelun historiasta. Luennoitsijoidemme kautta kuulimme kuinka tärkeä opiskelu on, mistä opiskelu on lähtöisin ja kuinka opiskelu on levinnyt maailmalle sekä kuinka voimme myös paremmin hallita mieltämme.

Ensimmäisen luennon piti Oussama Yusfi opiskelun historiasta islamilaisissa valtioissa. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä opiskeleva Oussama selvitti yleisölle miten opiskelusta tulikaan niin tärkeä asia muslimeille. Luennossa tuli mainittua muun muassa kuinka ensimmäinen Jumalan ilmestys Profeetta Muhammedille (rauha olkoon hänen kanssaan) enkeli Gabrielin kautta oli sana Iqra, eli lue. Voimme vain kuvitella, kuinka tärkeätä onkaan lukea, sillä ensimmäinen ilmestys, jonka Jumala halusi lukutaidottoman Profeetan viestittävän kaikille ihmisille, oli "lue".

Näin alkoi kehittyä lukutaito islamilaisissa valtioissa. Pian ihmiset alkoivat opettaa lukutaitoa ja näin tieto Jumalasta levisi. Samaan aikaan alettiin kehittämään eri tiedekuntia, kuten lääketiede, tähtitiede, matematiikka, kirjallisuus ja lainoppi. Inspiraation lähtökohtana näiden kaikkien tieteenhaarojen kehityksille oli koraani. Nämä eri tiedekunnat alkoivat pian kehittyä hurjaa vauhtia ja samaan aikaan alkoi ibn al-Haithamin kaltaisia merkittäviä tieteilijöitä nousta esille. Samalla muslimit alkoivat rakentamaan myös hyvin merkittäviä kouluja ja yliopistoja Bagdadista Kairoon, Marokkoon ja aina Cordobaan asti. Katso alla oleva video ja opi lisää.



Nämä muslimien perustamat yliopistot ovat itse asiassa maailman ensimmäisiä yliopistoja ja niihin virtasi opiskelijoita lähes jokaisesta ilmansuunnasta ja jokaisesta uskontoryhmästä. Näissä oppimisen ja innovaation keskuksissa, kuten Bagdadin Viisauden Talossa, eri kulttuurit vuorovaikuttivat keskenään luoden samalla uuttaa tietoa ja uutta ymmärrystä mahtavasta maailmastamme. Myös esimerkiksi antiikin Kreikan filosofien kuten Platon tekstejä ja teorioita käännettiin arabian kielelle ja samalla kehitettiin eteen päin. Voimme vain olla ylpeitä siitä, miten opiskelu onkaan saanut alkunsa islamissa.


Islam ja globalisaation historian hyvät puolet

Toisen luennon piti Imran Sa'di joka opiskelee lakia Zanzibarin yliopistossa Tansaniassa. Suomeen vierailulle tullut Imran luennoi globalisaation historiasta ja sen hyvistä puolista. Miettiessämme kuinka tiede levisi muslimivaltioista muihin valtioihin ja auttoi esimerkiksi Eurooppaa nousemaan keskiajasta kukoistavaan renessanssiin, niin voimme havaita globalisaation tuoneen ihmiskunnalle suuria edistyksiä. Imran mainitsi myös kuinka koraani, muslimien opaskirja ja valonlähde, opastaa ihmisiä tutkimaan ainutlaatuista maailmaamme ja luomaan sivistystä. Myös tämä osaltaan on johtanut eri kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutuksen lisääntymiseen.


Mielen ja arjen hallintaa

Kolmannen luennon piti Turun yliopistolla sosiologiaa opiskeleva Mona Abdullah. Monan pitämässä luennossa saimme kuulla siitä, kuinka voimme paremmin hallita mieltämme elämässä. Kuulimme seitsemän erilaista lakia, jotka koskevat oman mielemme toimintaa. Ensimmäisenä tuli esille hallinnan laki, joka käsitteli sitä miten omaa elämää tulee hallita ja kuka hallitsee mitä. Toisena lakina Mona toi esiin syyn ja seurauksen lain, joka käsitteli sitä miten kaikilla asioilla on syynsä tapahtua. Ymmärtämällä syyn ja seurauksen lain, voi helpommin hyväksyä elämän eri tapahtumat. Kolmantena lakina Mona esitti uskomusten lain. Tämän lain mukaan se mihin uskomme on myös todellisuutemme. Näin omat uskomuksemme vievät meitä kohti menestystä - tai epäonnistumista.

Neljäntenä lakina Mona mainitsi odotuksen lain, joka kertoo siitä että elämässä ei saa mitä haluaa vaan mitä odottaa. Viidentenä saimme kuulla vetovoiman laista, joka kertoi siitä miten ihminen on kuin elävä magneetti joka vetää puoleensa itsensä kaltaisia asioita. Kuudes Monan esittelemä laki oli vastaavuuden laki, jonka mukaan ulkopuolinen maailma heijastuu sisäiseen ajatus- ja tunnemaailmaamme. Viimeinen laki oli mielikuvien toteuttamisen laki, jonka mukaan ajatuksemme toteuttavat itseään. Kunhan vain siis uskomme enemmän itseemme, näin myös odotamme parempia tuloksia itseltämme ja lopulta myös saavutamme suurempia asioita.

Toivomme musliminuorisomme ja koko suomalaisen yhteiskunnan oppivan lisää islamilaisen sivilisaation tuottamista saavutuksista. Islamilaiseen sivilisaatioon ja sen suuriin tiedemiehiin ja -naisiin tutustumalla voi myös saada lisää motivaatiota omiin opiskeluihin. Nämä historiamme suuret tieteilijät tarjoavat meille erinomaisia roolimalleja siitä kuinka tärkeää on palvella Jumalaa tuottamalla tietoa koko ihmiskunnan hyväksi.

Ibn al-Haitham: optiikan isoisä ja ensimmäisen kameran rakentaja

Kuinka monella tämän blogin lukijasta on kännykkäkamera käden ulottuvilla? Varmasti aika monella. Entä kuinka moni tämän päivän kameran omistajasta mahtaakaan tietää, että tämä arkinen tuote perustuu tuhat vuotta sitten Irakissa, Egyptissä ja Espanjassa maailmaamme observoineen muslimitiedemiehen Ibn al-Haithamin mullistaviin teorioihin ja keksintöihin? Bloggaussarjassamme "islam ja tiede" käsittelemme tällä kertaa Ibn al-Haithamin vaikutusta modernille elämällemme.


Vuonna 965 Irakin Basrassa syntynyt Ibn al-Haitham oli muslimitiedemies, matemaatikko, filosofi, astronomi ja fyysikko. Hänen arabiankielinen nimensä oli Abu ‘Ali al-Hasan ibn al-Hasan ibn al-Haytham. Meillä lännessä hänet tunnetaan myös nimellä Alhazen. Vuonna 1010 Ibn al-Haitham lupasi Egyptin hallitsija Al-Hakimille voivansa kehittää tavan lievittää Niilin tulvimista. Al-Haitham pian kuitenkin oivalsi Niilin patoamisen olevan kerrassaan mahdoton tehtävä. Päästäkseen pälkähästä tästä mahdottomasta projektista ja välttääkseen hallitsijan vihan saamista päälleen, al-Haitham luovana miehenä keksi esittää olevansa vain hullu tiedemies jonka puheita ei kannattanut ottaa liian tosissaan. Pettynyt vallitsija Al-Hakim tyytyi asettamaan al-Haithamin kotiarestiin.

Al-Haitham ei vaikuttanut olevan moksiskaan saamastaan kotiarestista. Syvän depression sijaan hän nimittäin näki arestin tilaisuutena keskittyä tieteelleen. Arestinsa aikana vuosina 1010 - 1021 hänestä kehittyi havaintopsykologian maailmankuulu pioneeri ja ensimmäinen tiedemies joka tuli tieteellisesti selittämään ja todistamaan kuinka näköaistimme käytännössä toimii. Al-Haithamin uuden teorian mukaan näköhavainto syntyy, kun valonsäteet heijastuu kohteesta silmiin. Hän oli myös ensimmäinen tiedemies joka osoitti, että näkeminen tapahtuu aivoissa eikä silmissä. Tämä teoria, jonka al-Haitham myös kokeellisesti osoitti pitävän paikkaansa, haastoi sen ajan vallitsevan kreikkalaisten teorian näkemisestä ja optiikasta. Tämän optiikan mullistaneen teorian syntyyn osaltaan luultavasti vaikuttivat myös Ibn Sahlin sekä Al-Kindin kaltaiset muslimitiedemiehet, jotka aiemmin olivat jo kyseenalaistaneet kreikkalaisten teorian. Osana hänen tutkimuksiaan, Al-Kindi oli aikaisemmin kääntänyt mm. Aristoteleksen töitä arabienkielelle.

Al-Haitham julkaisi kotiarestinsa aikana kirjoittamassaan Kitâb al-Manâzir (englanniksi Book of Optics) -nimisessä seitsemän volyymin teoksessaan yksityiskohtaisesti dokumentoiduin todistein teoriansa optiikasta. Teos oli samalla kritiikki Ptolemaioksen Almagestille (suomeksi). Otteita Al-Haithamin Kitâb al-Manâziris opuksesta käänettiin latinaksi vuonna 1270. Myöhemmin vuonna 1572 sen herättämän huomion ansiosta se käännettiin kokonaisuudessaan ja siitä painettiin latinankielinen versio nimeltä Opticae thesaurus. Al-Haithamin "optiikan kirja" tuli vaikuttamaan vuosisatoja Roger Baconin, Johannes Keplerin, Pierre de Fermatin, Erazmus Ciolek Witelon, Leonardo da Vincin sekä mahdollisesti myös Isaac Newtonin kaltaisiin kuuluisiin eurooppalaisiin tiedemiehiin ja heidän töihinsä. Teosta pidettiinkin tärkeimpänä optiikan kirjana aina Johannes Keplerin vuonna 1604 julkaisemaan Astronomiae Pars Opticaan asti. Myös esimerkiksi Snellin laki (suomeksi) perustuu monen tiedehistorijoitsijan mukaan al-Haithamin töihin.

Al-Haitham rakensi myöhemmin myös maailman ensimmäisen kameran. Tästä pimeästä huoneesta Al-Haitham käytti nimeä al-Bayt al-Muhlim (latinaksi camera obscura). Sanaa camera käytetään arabiankielessä yhä sekä myös sanaa qamara. Qamara tarkoittaa kameran lisäksi yksityistä tai pimeää huonetta viitaten Al-Haithamin kehittämään ensimmäiseen kameraan. Katso alla oleva video missä näytetään kuinka tämä Al-Haithamin rakentama kamera käytännössä toimi.



Voit oppia lisää Al-Haithamista BBC:n dokumenttisarjan "Science and Islam: The Empire of Reason" Al-Haithamia käsittelevässä jaksossa.



Al-Haitham tuotti elämänsä aikana kaiken kaikkiaan 200 opusta useista eri aiheista. Näistä yli 50 on yhä tallessa. Loput ovat aikojen saatossa valitettavasti tuhoutuneet. Arviolta puolet al-Haithamin säilyneistä teoksista käsittelee matematiikkaa, osa astrologiaa, osa optiikkaa ja loput muita tieteenaloja. Suuri osa hänen tuotannostaan on yhä tutkimatta.

Historia on täynnä vastaavia muslimitiedemiehiä ja -naisia, jotka ovat luomallaan tiedolla edesauttaneet modernin länsimaalaisen sivilisaatiomme kehitystä ja syntyä. Nämä muslimitieteilijät ovat kriittisesti observoineet maailmaamme, tutustuneet esimerkiksi antiikin Kreikan tieteisiin ja taiteisiin ja luovasti lähteneet tekemään omia kokeiluja sekä johtopäätöksiä. Isona taustavaikutuksena näille uraa uurtaville keksinnöille oli aikaisemmassa blogikirjoituksessa käsittelemässämme islamin uskon syvä yhteys uuden tiedon tuottamisen kanssa.

Islamilaisen Kultuurikeskushankkeemme tarkoituksena olisikin tuoda esille näitä positiivisia roolimalleja, joiden henkilökohtaiset tarinat ovat käytännön esimerkkejä eri kulttuurien, uskontojen ja sivilisaatioiden rakentavasta vuorovaikutuksesta. Samalla nämä historian suuret keksijät tarjoavat positiivisia roolimalleja Turun muslimeille antaen uutta pontta opiskeluille.

Lähteet

• Høg, Erik: 650 Years of Optics: From Alhazen to Fermat and Rømer (2008). Contribution to the symposium: “400 Years of Telescopes” in October 2008.

• Al-Hassani, Salim T. S., Woodcock Elizabeth & Saoud Rabah: 1001 Inventions: Muslim heritage in Our World (2007). Second Edition.