"Turun moskeijaa vastustetaan."
"Turun moskeijahanketta vastaan kerätään nimilistaa."
Sana moskeija on tosiaankin viime aikoina herättänyt paljon tunteita suuntaan sun toiseen islamilaisen kulttuurikeskushankkeemme julkaisun myötä, mutta kuinka moni itse asiassa tietää mitä kyseinen sana tarkoittaa? Ottakaamme siis muutama askel taaksepäin ja selvittäkäämme käytettävissä oleva terminologia ennen katseiden suuntaamista kohti Turkua puhuttelevaa hanketta.
Termien jami, jami'ah ja masjid merkitys
Kaikilla arabiankielisillä sanoilla on aina juuri ja tästä juuresta johdetaan lukematon määrä muita sanoja. Tämä tekeekin arabienkielesta valtavan mielenkiintoisen sekä rikkaan sillä monet asiat liittyvät toisiinsa. Ymmärtämällä siis sanan muodon ja sen juuren, voi päätellä paljon sen merkityksestä. Moskeijasta käytetään arabiankielessä välillä termiä masjid, josta juontaa juurensa kaikki eurooppalaiset vastineet sanalle (mosque, moschee, mezquita, moskeija jne.). Masjid tarkoittaa "paikkaa, jossa polvistutaan".
Yleisemmin kuitenkin käytetään termiä jami. Tämä termi liittyy kokoontumiseen, yhteen keräämiseen ja yleisesti ottaen "paikkaan jossa kaikki kokoontuvat". Mielenkiintoisen yhteyksen sanalle jami antaa sen feminiinimuotoinen vastike jami'ah, joka arabiaksi tarkoittaa yliopistoa. Arabiankielessä palvonnan sekä korkean oppimisen paikka ovatkin täysin yhteen nitoutuneet. Vastaavaa termiä ei muuten taida muista kielistä löytyä. Mielenkiintoinen faktatieto: arabialainen oppinut ja tutkimusmatkailija nimeltä Al Idrisi käytti Turusta vuonna 1154 nimeä "Abuwa" Palermossa julkaisseessaan maantieteellisessä opuksessaan. Turun yliopisto olisi arabiaksi tällöin siis "jami'ah al-Abuwa".
Näiden kahden sanan jami ja jami'ah syvä yhteys kuvastaakin jotakin siitä tärkeydestä, jonka islam on aikojen alusta antanut tieteille ja tutkimukselle osana uskonnon harjoittamista. Islam velvoittaakin jokaista muslimia, naista sekä miestä, hakemaan tietoa, oppimaan, observoimaan sekä mietiskelemään. Sana tieto esiintyykin Koraanissa kolmanneksi useiten, kaiken kaikkiaan 750 kertaa (sana Allah eli Jumala esiintyy 2,800 kertaa ja Rab eli Ylläpitäjä tai Elättäjä esiintyy 950 kertaa). Myös lukutaidottoman Profeetta Muhammedin (rauha olkoon hänen kanssaan) saaman ilmestyksen ensimmäinen sana oli iqra, eli lue. Tallennettuna on myös paljon perimätietoa eli haditheja, joissa Profeetta Muhammed (rauha olkoon hänen kanssaan) kertoo oppimisen ja uuden tiedon luomisen tärkeydestä. Toisin sanoen, oppiminen ja tutkimus on islaminuskoa.
Tämä syvä kytkös islamin, oppimisen, uuden tiedon luomisen, sekä sanan jami välillä selittää miksi useimmat muslimien ensimmäisistä rakentamista moskeijoista toimivatkin samalla myös yliopistoina. Muslimien perustamat yliopistomoskeijat ovatkin maailman vanhimpia yliopistoja ja moni niistä toimii vielä tänäkin päivänä. Ehkä kuuluisin niistä on Egyptin Kairossa sijaitseva Al-Azhar yliopisto joka perustettiin noin 1030 vuotta sitten. Maailman vanhin yliopisto on marokkolaisen prinsessa Fatima al-Fihrin vuonna 859 perustama Al Qarawiyin yliopisto. Opiskelu Fatima al-Fihrin perustamassa moskeijayliopistossa ja muualla muslimisivilisaation alueella sijainneissa oppimisen keskuksissa ei ollut ainoastaan ilmaista, vaan opiskelijoille annettiin myös tukea omien elinkustannuksien suhteen samoin kuin meillä tänään Suomessa. Nämä oppimisen ja innovaation keskukset Cordobasta aina Bagdadin "Viisauden Taloon" tulivat tunnetuksi kansainvälisesti sen ajan tieteen ja kulttuurin luovina mekkoina, jonne virtasi opiskelijoita monista eri kulttuureista, uskonnoista ja sivilisaatioista.
Moskeijayliopistojen saavutukset sekä muslimitiedenaisten ja miesten avoin kollaboraatio tuottikin useita innovaatioita jotka levisivät esimerkiksi muslimi-Espanjan kautta Eurooppaan. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, useat tämän päivän arkipäiväisistä tuotteista, puhumistamme teorioista, arkkitehtuurisista ratkaisuista, lääketieteellisistä innovaatioista, mekaanisista työkaluista, astrologisista keksinnöistä ovatkin itse asissa muslimisivilisaation hedelmiä ja antia. Katso Sir Ben Kingsleyn tähdittämä lyhytelokuva "salaisuuksien kirjasto" ja opi lisää.
Hankkeen merkitys Turun muslimeille
Nyt haluaisimmekin rakentaa oppimista, yhteenkokoontumista sekä polvistumista varten tarkoitetun islamilaisen kulttuurikeskuksen Turkuun tuomaan ihmisille tiedon valoa. Kuten on tullut ilmi, meille muslimeille moskeija on tärkeä henkisen elämän keskus ja kokoontumispaikka siinä missä tietenkin kirkko sekä seurakuntatalo ovat kristityille ja vaikkapa synagooga juutalaisille. Mutta tarkastelkaamme seuraavaksi tämän rakennuksen tärkeyttä ja tarvetta henkisen elämän keskuksena ihan käytännön tasolla meillä Turussa.
Turussa asuu 4000 - 6000 muslimia. Yhdyskuntamme Yliopistonkadun moskeijalla käy viikossa arvioidemme mukaan yli 1000 kävijää, jotka koostuvat muslimeista sekä vastaanottamistamme vierailijoista. Toimintamme on vuosi vuodelta muuttunut yhä vaikeammaksi koordinoida, sillä yhteisömme on alkanut hajautumaan tilanpuutteen takia. Meillä ei ole olemassa yhteisöllemme riittäviä tiloja joissa voisimme kokoontua yhteen oppimisen sekä polvistumisen merkeissä. Etenkin perjantairukouksen yhteydessä on välillä niin kova tungos, että kaikille hädin tuskin jää tilaa tulla edes sisälle asti.
Viimeistään juhlapyhien aikana tilojemme riittämättömyys tulee ilmi. Tilanpuutteesta kertoo jotain, että viime vuoden Ramadanin lopunjuhlaa eli Eid-rukousta varten jouduimme esimerkiksi vuokraamaan osan Turkuhallia (ks. yllä). Pyhiinvaelluksen jälkeen pidettävän Eid-rukouksen järjestimme taas Impivaaran jalkapallohallissa (ks. oikealla). Tilanpuute aiheuttaa myös muita haasteita. Tällä hetkellä esimerkiksi nuoria on vaikeaa saada mukaan toimintaamme, sillä tilamme eivät ole kovinkaan houkuttelevia saatikka monipuolisia.
Hyvin toimivan muslimiyhteisön palvelut auttavat myös ulkomailta tulevia kotoutumaan ja oppimaan maan tavoille. Monelle muutto Suomeen onkin iso hyppy tuntemattomaan ja tässä paikallisen yhteisön tuki ja palvelut, joita Yhdyskuntamme on parhaansa mukaan vuosien varrella tarjonnut, ovat tärkeässä roolissa. Suunnitteilla oleva keskus, jonne kaavailemme monipuolisia tiloja, tosiaan tehostaisi toimintaamme jo pelkästään parempien tilojan avulla ja voisi siis entisestään auttaa ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja muiden sopeutumisongelmien syntymistä.
Hyvin toimivan muslimiyhteisön palvelut auttavat myös ulkomailta tulevia kotoutumaan ja oppimaan maan tavoille. Monelle muutto Suomeen onkin iso hyppy tuntemattomaan ja tässä paikallisen yhteisön tuki ja palvelut, joita Yhdyskuntamme on parhaansa mukaan vuosien varrella tarjonnut, ovat tärkeässä roolissa. Suunnitteilla oleva keskus, jonne kaavailemme monipuolisia tiloja, tosiaan tehostaisi toimintaamme jo pelkästään parempien tilojan avulla ja voisi siis entisestään auttaa ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja muiden sopeutumisongelmien syntymistä.
Hankkeen laajempi merkitys
Yhdyskunnallamme on pitkät perinteet uskontodialogista, mutta tavoitteemme olisi tuoda tämä tärkeä työ entistä keskeisemmäksi osaksi osana suunnitteilla olevan kulttuurikeskuksen toimintaa. Tavoitteemme olisikin luoda keskuksesta foorumi ja tapaamispaikka jossa kaikki ihmiset, uskonnosta, ihonvärista ja kansallisuudesta riippumatta, voisivat kokoontua yhteen vaikkapa kulttuurin, tieteen tai taiteen merkeissä.
Kaikki maailmanuskonnot perustuvat samoille arvoille, joten uskontorajat ylittävä yhteistyö ei suinkaan ole mahdottomuus. Jokainen uskonto pyrkii opettamaan ihmiskunnan yhteenkuuluvuudesta, rauhasta, anteeksiannosta, kaikkien kunnioituksesta ja muiden hyväksynnästä. Meidän muslimien pyhä kirja, eli Koraani, kehoittaa tutustumaan mielenkiinnolla myös eri kulttuureihin. Kuten on jo tullut tässä kirjoituksessamme ilmi, tätä kulttuurien ja uskontorajoja ylittävää rauhanomaista ja avointa dialogia on tapahtunut paljon kautta historian, esimerkiksi Andalusian 'convivencian' eli yhteiselon aikana — ja tapahtuu koko ajan. Mutta unohtakaamme silti sana uskonto hetkeksi ja pohtikaamme vain mitä useimmat ihmiset, uskonnosta riippumatta, tässä elämässä yleensä pitävät tärkeänä ja usein haikailevat.
Me nimittäin uskomme, että olit sitten ateisti, agnostikko, buddhisti, juutalainen tai vaikkapa kristitty, jokainen meistä pohjimmiltaan haluaa elää onnellisen elämän. Jokaisella meistä on se oma logiikkansa miten voi saavuttaa tuon onnellisen ja tasapainoisen elämän. Jokaisella meistä on se oma taktiikkansa miten jaksaa harmaan syksyn ja kylmän talven läpi aina aurinkoiseen kevääseen menettämättä sisäistä rauhaansa elämän ylä- ja alamäissä. Nämä eri logiikat pohjimmiltaan tarjoavat vain hieman eri polkuja tähän samaan hienoon päämäärään — onnelliseen ja rauhalliseen elämään. Meille muslimeille tämän polun nimi sattuu olemaan nimeltä islam. Koraanissa muuten usein viitataan sanaan diin / deen, joka arabiaksi tarkoittaa juuri tietä ja polkua, eikä ainoastaan uskontoa, kuten yleensä on suomennettu.
Yhdyskunnallamme on pitkät perinteet uskontodialogista, mutta tavoitteemme olisi tuoda tämä tärkeä työ entistä keskeisemmäksi osaksi osana suunnitteilla olevan kulttuurikeskuksen toimintaa. Tavoitteemme olisikin luoda keskuksesta foorumi ja tapaamispaikka jossa kaikki ihmiset, uskonnosta, ihonvärista ja kansallisuudesta riippumatta, voisivat kokoontua yhteen vaikkapa kulttuurin, tieteen tai taiteen merkeissä.
Kaikki maailmanuskonnot perustuvat samoille arvoille, joten uskontorajat ylittävä yhteistyö ei suinkaan ole mahdottomuus. Jokainen uskonto pyrkii opettamaan ihmiskunnan yhteenkuuluvuudesta, rauhasta, anteeksiannosta, kaikkien kunnioituksesta ja muiden hyväksynnästä. Meidän muslimien pyhä kirja, eli Koraani, kehoittaa tutustumaan mielenkiinnolla myös eri kulttuureihin. Kuten on jo tullut tässä kirjoituksessamme ilmi, tätä kulttuurien ja uskontorajoja ylittävää rauhanomaista ja avointa dialogia on tapahtunut paljon kautta historian, esimerkiksi Andalusian 'convivencian' eli yhteiselon aikana — ja tapahtuu koko ajan. Mutta unohtakaamme silti sana uskonto hetkeksi ja pohtikaamme vain mitä useimmat ihmiset, uskonnosta riippumatta, tässä elämässä yleensä pitävät tärkeänä ja usein haikailevat.
Me nimittäin uskomme, että olit sitten ateisti, agnostikko, buddhisti, juutalainen tai vaikkapa kristitty, jokainen meistä pohjimmiltaan haluaa elää onnellisen elämän. Jokaisella meistä on se oma logiikkansa miten voi saavuttaa tuon onnellisen ja tasapainoisen elämän. Jokaisella meistä on se oma taktiikkansa miten jaksaa harmaan syksyn ja kylmän talven läpi aina aurinkoiseen kevääseen menettämättä sisäistä rauhaansa elämän ylä- ja alamäissä. Nämä eri logiikat pohjimmiltaan tarjoavat vain hieman eri polkuja tähän samaan hienoon päämäärään — onnelliseen ja rauhalliseen elämään. Meille muslimeille tämän polun nimi sattuu olemaan nimeltä islam. Koraanissa muuten usein viitataan sanaan diin / deen, joka arabiaksi tarkoittaa juuri tietä ja polkua, eikä ainoastaan uskontoa, kuten yleensä on suomennettu.
Mitä yritämme tässä sanoa, hyvä lukija, on, että myös me muslimit jaamme tämän saman tavoitteen onnellisesta elämästä ja sisäisestä rauhasta. Oli siis valitsemasi polku tässä elämässä mikä tahansa, uskaltaisimme väittää tämän perustavoitteen yhdistävän useimmat tämän blogin lukijoista. Jokaisella meistä on oikeus siihen omaan tapaan ja logiikkaansa. Meidän hankkeemme tarkoitus ei ole viedä tätä oikeutta keneltäkään pois. Sen tarkoitus on, päinvastoin, edesauttaa mahdollisuutta onnelliseen, rauhalliseen ja tasapainoiseen elämään ja ennen kaikkea kehittää avoimia asenteita joiden avulla voisimme yhdessä ottaa askeleen kohti rauhanomaista dialogia sekä yhteistyötä.
Visiomme onkin keskittyä kerrankin puhumaan näistä yhteisistä arvoista jotka turhan usein unohdetaan heti kättelyssä. Koemme myös tärkeäksi, että kaikki ei olisi ainoastaan pelkkää puhetta, vaan ihan normaalia kanssakäymistä. Toiveenamme on, että ketä tahansa voisi kokoontua ja viettää aikaa kulttuurikeskuksen sosiaalitiloissa vaikkapa pelaillen shakkia. Näin tekivät esimerkiksi vieressä olevassa maalauksessa kuvan kristitty ja muslimi 'convivencian' aikaisessa Espanjassa. Tiesitkö muuten, että juuri muslimit toivat shakin Eurooppaan?
Dialogia voi nimittäin käydä myös hiljaisesti. Niin kuin kuuluisa suomalainen sananlaskukin menee: "Puhuminen on hopeaa ja vaikeneminen kultaa". Tässä vanhassa kaskussa saattaa piillä viisauden siemen. Kun ensin oppii rentoutumaan eri uskonnon omaavan ihmisen kanssa, niin sitten voi myös pikku hiljaa aloitella sitä ihan perinteistä uskontodialogiakin — jos sen tarpeelliseksi enää edes kokee sen shakkimatsin jälkeen!
Rentoutumisen avulla voisimme myös hiljalleen oppia huomaamaan ennakkoluulojen olevan juuri niitä — ennakkoluuloja. Samalla voisimme myös alkaa huomaamaan uusia ulottuvuuksia toinen toisissamme ja havaita, että uskonto on itse asiassa vain yksi osa ihmisen identiteettiä. Tavoitteemme olisikin rakentaa kulttuurikeskukseen tiloja ja kehittää toimintaa jotka omalta osaltaan edesauttaisivat tämän rauhanomaisen kanssakäymisen, dialogin ja yhteistyön luonnollista syntymistä. Erilaisuudet ovat tämän maailman rikkaus ja niihin avoimesti tutustumalla voi oppia paljon, ei ainoastaan muista, vaan myös itsestään.